Valmistautumista

Mulle iski hirvittävä kiire alkaa pakkailemaan sairaalakassia, kun torstaina pääsin neuvolasta.
Olin pitkästä aikaa neuvolassa yksin kun mies oli ollut vatsataudissa eikä viitsinyt lähteä mukaan ettei tartuta ketään.

Viikkoja oli torstaina kasassa 32+5 ja kaikki oli oikein hyvässä kunnossa. Mutta kun alettiin mittaamaan sf-mittaa, hämmentyi meidän neuvolahoitajakin vähäsen. Kaks viikkoa aikasemmin sf-mitta oli ollut 30cm, nyt se oli 29cm. No, hoitaja alkoi sitten tutkimaan vähän tarkemmin ja toteskin, että vauva on täysin laskeutunut lantioon. Mullahan ei tietenkään ollu mitään käsitystä et mitähän sekin sitten meinaa, muuta kun että ajattelin synnytyksen olevan aika lähellä.
Juteltiin siinä sitten hoitajan kanssa ja todettiin että nyt olis tavotteena päästä viikolle 36+1 saakka vähintään. Mulle määrättiin myös lepoa, enkä saa kauheesti tehdä mitään raskasta, koska vauvan pää ärsyttää nyt kohdun suuta, ja mitä enemmän ärsytystä, sitä nopeammin se aukeilee siellä.

Ja kun mulla niitä kipeitä supistuksiakin on jo ollut niin ei tiedä ihan tarkkaan että päästäänkö edes tonne viikolle 36+1. Oon kyl päättänyt että kaverihan pysyy muuten vaikka pakolla sisälle sinne saakka. En halua lähteä Turkuun synnyttämään.

Neuvolasta kun lähdin, päätin että otan rauhaksiin nyt sitten tän kolme viikkoa ja varmuuden vuoksi pakkaan viikonlopun aikana sairaalakassin valmiiksi. Jos vaikka tuleekin yhtäkkinen lähtö sairaalaan.

Sairaalakassiin pakkasin

• Vauvan kotiin lähtö vaatteet
• Itselle mukavat vaatteet
• Huulirasvan
• Liivisuojia
• Siteitä
• Hammasharjan ja -tahnan
• Hierontaöljyn
• Miehelle energiajuotavan ja pari proteiinipatukkaa
• Kirjan

Noiden lisäksi lähtiessä vielä laukkuun pakataan neuvolakortti ja laturi. Ja toivottavasti jompi kumpi muistaa ottaa avaimet mukaan :D Tietenki kätevää olis kans jos molempien puhelimet olis mukana mut ne tuskin unohtuu kun siinä samalla ilmotellaan porukoille, että lähtö tuli :D

Näissä vaatteissa meiän pikkunen sitten lähtee sairaalasta kotiin :)

Me tilattiin edellisviikolla kaikkee kivaa EMP:ltä ja paketti tuli vihdoin viime perjantaina :) Paketista kaivettiin esiin kaikkea ihanaa niin äidille, isälle kuin vauvallekkin. Vauvalle tilattiin kaks bodya, toi mikä näkyy kuvassa (äiti rakastaa sitä) ja 62/68 kokoinen musta body jossa lukee "living the pampered life" (isi rakastaa sitä). Niiden lisäksi meille tuli hoitolaukku EMP:ltä.

Meillä oli pieni ongelma hoitolaukun kanssa kun näitä oikeita hoitolaukkuja mies ei hyväksynyt, ei ollut mitään tarpeeks miehekästä tai muuten kivaa laukkua jota sekin olis suostunu kantaa mukanaan.

Sitten kun pyörin emp:n sivuilla, löysin sen meiän laukun. Mieskin tykkäs siitä heti ja sanoi että toi tilataan. Eihän se oikeesti oo hoitolaukku mut kelpaa meille :D

Tämmönen sitten tuli :D

Jos ette muuten kokemuksesta tiedä millaista on, kun kaverit on kaikki 15-20-vuotiaita ja innoissaan siitä, että sulle on tulossa lapsi, niin en suosittele lähtemään kaupungille kireässä topissa huppari auki :D

Siinä meinaan käy näin :D

Mammat ja Papat

En yhtään muista, että oonko ikinä täällä paljastanut missä asun. No jos en ole, niin nyt paljastan, ja ihan vain koska haluan päästä hehkuttamaan täällä toimivaa avustusryhmää.
Eli asutaan Salossa ja täällä toimii ryhmä nimeltä Mammat ja papat Salo.

Liityin kyseiseen ryhmään alkuvuodesta Facebookissa. Välillä siellä sivuilla seurailin juttuja ja ihmettelin miten ryhmä toimii.
No pari viikkoo sitten huomasin et ryhmä on järjestämässä vaihtotoria. Päätettiin miehen kanssa että viedään sinne meille ylimääräset vaatteet ja kengät.
Sinne vaihtotorille lähdettäessä sitten olikin tavaraa kaks isoa Ikea kassillista ja yhdet lasten säädettävät rullaluistimet.
Vietiin ne sitten sinne torille ja otettiin tilalle muutama vaate ja yks peitto.

Siellä sitten järjestettiin joku esittelykierros johon osallistuttiin. Sen jälkeen jäätiin sihen juttelemaan ja ryhmää pyörittävä nainen tuli juttelemaan mulle. Hän tottakai huomas mun olevan raskaana ja kysyi että joko meiltä löytyy kaikki tarpeellinen. Kun kerroin että aika paljon vielä puuttuu, pyysi hän käymään seuraavalla viikolla toimistolla.

Lähdin sinne sitten yks päivä kattomaan et mitähän ihmettä. Pääsin paikalle ja siellä mua vastassa oli tää ryhmää pyörittävä nainen ja pari ryhmäläistä. Kaikki otti mut vastaan ilosena ja levee hymy naamalla. Ensimmäisenä kysyttiin että mitä meiltä jo löytyy vauvalle. Luettelin siinä sitten kaiken mitä on. Seuraavaks kysyttiin että mitä ollaan suunniteltu vielä hankkia, no, kerroin sitten meiän pitkän hankitalistan.

Sit mut käskettiin istumaan pöydän viereen ja mun eteen alettiin kantaa tavaraa. Vaatteita eri koossa, hoitolaukkua, kylpymittaria, liivisuojia, rintapumppuja ja kaikkea muuta mahdollista.
Siinä sitten kävin niitä vaatteita läpi ja otin itelle kivat, valitsin parhaan rintapumpun, napparin paketillisen liivisuojia ja kylpymittarin. Kun olin tavarat käyny läpi ja en ollu hoitolaukkua ottanu, kysyttiin multa että onko meillä kumminki hoitolaukku jo, sanoin että on tilattuna ja tulossa. Takasin sain vastauksen että ota ny toikin kun ei niistä tilatuista koskaan tiedä millon ne saa, joten tuli sitten se hoitolaukkukin siinä samalla.

Kun olin lähdössä, toinen näistä ryhmäläisistä kysyi että meneekö meillä leipää. Kerroin että joo aika paljon. Tyyppi livahti johonkin takahuoneeseen, kolisteli siellä hetken ja tuli takasin ja ojensi mulle muovipussin mikä oli täynnä leipää. Kävi kaivamassa heidän pakastimesta kun heidän kautta saa myös ruoka-apua. Kattelin siinä silmät pyöreenä kun mulle oli just LAHJOTETTU vauvan vaatteita, rintapumppu, hoitolaukku, lämpömittari, liivisuojia ja vielä kassillinen leipää.

Kehuin tottakai toiminnan maasta taivaaseen, kun ihan oikeasti autetaan toisia pyytämättä mitään takaisin. Ryhmän ideana on vaan auttaa Salolaisia lapsiperheitä, jokainen saa auttaa tavallaan tai vaan olla autettavana. Lisäks ryhmä järjestää paljon erilaisia ryhmätapaamisia, on lautapelipäivää, yhteisiä kahvitteluja, vauvatreffejä ja paljon muuta.

Aivan ihana ryhmä! Ja aivan ihania ihmisiä mukana <3

Tällä viikolla vielä pääsen heiltä hakemaan kylpyammeen ja makuupussin vauvelille <3

Vauvan huonetta

Meillä ei oo vielä vauvan huone täysin kunnossa, mutta aattelin siitä kirjoitella kuitenkin jotain jo.
Suunnitelmana olis viel pieneltä pätkältä repiä tapettia seinästä ja laittaa sihen uus tapetti, sen lisäks pitäis korjata huoneen ovi. Tossa huoneessa on sellanen haitari ovi ja siitä puuttuu pätkä, mikä pitäis laittaa paikalleen.
Pinnasänkyki meiltä viel puuttuu kun miehen täti ei oo saanu sitä kaivettua varastosta vielä :D


Viime viikolla kuitenkin järjestelin tota vauvan huonetta. Kävin kaikki vaatteet läpi ja järjestin ne koon mukaan omille paikoille. Ja sit tietty bodyt, paidat, housut ja muut omiin kasoihinsa. Niiden lisäks järjestin muutenkin tavaroita paikalleen.

Hoitopöydän laatikkoon laitoin 50 ja 56 kokoiset vaatteet, joita olikin yllättävän vähän. Pitäisi muistaa hankkia lisää.

Meiän vauvalla on oma vaatehuone ja siellä onkin hyllyssä vaatteita 60-86 kokoon. Ylimmällä hyllyllä on lisäks puhdistuspyyhkeitä laatikollinen, kun cittarissa oli 6€ 9 pakettia, ja kolmet tossut vauvalle.

Hyllyn takana on sitteri :)

Toisella puolella hyllyssä on ylimmällä hyllyllä rintareppu ja vaunujen varaosat, siitä sitten alempana on rintapumppu, liivisuojia, lakanoita ja pyyhkeitä. Sitten löytyy vauvalle pipoja, lapasia, sukkia ja uimahousut. 

Siitä alempana on hoitolaukku, pinnasängyn reunaan laitettava joku säilytysjuttu ja kankaat vauvan huoneen verhoja varten. Sitten sieltä vielä löytyy tyyny.

Ja hyllyn takana on meidän turvakaukalo.

Näiden kaikkien lisäks tuolla tangolla roikkuu henkareissa koon mukaan lisää ylisöpöjä vaatteita.

Vaatehuoneen järjestelyn lisäks laitoin meiän pikkuselle sängyn valmiiks. Saatiin miehen tädiltä korisänky, jossa vauvan on mahdollista nukkua ensimmäiset puoli vuotta.  Sängyssä ei kuitenkaan ollu patjaa, enkä missään ollu nähny sen mallista patjaa mikä olis sopiva. Jotenka näppäränä ihmisenä leikkasin meidän ylimääräsestä, roskiin menevästä patjasta sopivan palasen. Sihen sitten lakanat ja pinnasängyn reunus. Ja tietenkin vauvan oma unilelu.

Nyt sitten vauvan peti näyttääkin tältä;

Toivon silti edelleen että saataisiin se pinnasänky ennen kun vauveli päättää syntyä, nyt kuitenkin mennään jo viikolla 32+3. Saisi sitten vauvan heti pinnasänkyyn.

Hoitopöytähän me haettiin jo muistaakseni tammikuussa, kun ilmaseks saatiin. Pöytä oli ihan siisti, mut haluttiin sille silti tehdä vähän pientä että on parempi. Pöytä on laatua Ikea, joten ensimmäisenä liimattiin laatikoiden pohjalevyt uriinsa niin uskaltaa sitten laittaa niihin tavaraa. Sen lisäks haluttiin maalata se, käytiinkin lauantaina Kodin Terrassa katsomassa maaleja ja ostettiin saman tien purkki. Eilen sitten kun oli aurinkoinen päivä, maalasin pöydän tossa meidän parvekkeella. Ja hyvähän siitä tuli :)

Käytiin viime viikolla Ikeassa ostoksilla josta mukaan tarttui vauvalle viltti ja hoitopöydälle lamppu. Hoitoalusta ostettiin viime perjantaina Lastentarvikkeesta samalla kun haettiin sieltä ilmanen babybox :)

Lisäks hoitopöydälle on nyt laitettu pieni enkelipatsas, pari vaippaa, puhdistusrättejä paketti, hoitovoide, sinkkivoide, talkki, vanulappuja ja pari tuttia. Lisäks siinä odottaa mun syntymälahjaks saama Ressu pehmolelu, joka menee eteenpäin meiän vauvalle, kunhan se pinnasänky tulee :D

Noissa parissa hyllyssä on sitten se viltti, niistäjä, kynsisakset, hiusharja, tutteja, korvatulpat, unilaulua soittava pehmolelu ja pari taulua odottamassa et saan ne seinälle.

Ikävää ja ihanaa

Meillä on täällä ollu nyt niin kummallinen viikko, ettei toista oo ikinä ollut. Eikä luultavasti tulekkaan.

Viime viikon perjantaina illalla alkoi tulemaan harjotus supistusten lisäksi joitakin kipeitä supistuksia, lähinnä just sillon kun lähdin liikkeelle. Koska olin yksin kotona, miehen ollessa äitinsä luona viikonlopun, otin vain rauhallisesti ja löhöilin sohvalla.
Viikonlopun aikana sitten kipeiden supistusten lisäks alko pää särkemään julmetusti ja supistusten mukana tuli alavatsalle ja alaselkään kipua.
Sunnuntaina illalla sovittiin miehen kanssa, että soitetaan maanantaina neuvolaan ja aikaistetaan meiän käyntiä sinne, koska seuraava olisi ollut vasta kahden viikon päästä.
Maanantaina sitten nukuttiinkin niin pitkään, ettei neuvolasta enää vastailtu kun yritin soittaa. Joten todettiin että kyllä me kotona pärjätään ja soitetaan sitten tiistaina.
Tiistaina soitettiin neuvolaan ja saatiin aika perjantai aamulle ja käsky käydä labrassa antamassa näytteet.

Tiistaina illalla sitten niitä kipeitä supistuksia alkoi tulla paljon enemmän, jo levossakin.
Päätettiin sitten kymmenen jälkeen illalla, että lähdetään ainakin käymään päivystyksessä.
Päivystyksestä meidät ohjattiin suoraan synnärille. Päästiin heti juttelemaan lääkärin kanssa, ultrattiin ja katsottiin kohdunsuu. Kaikki näytti normaalilta, tosin kohdunsuu oli alkanut pehmenemään ja lapsi kääntynyt tarjontaan. Mutta kohdunsuu ei kuitenkaan ollu lähtenyt aukeamaan.
Ultrasta saatiin samalla sitten painoarvio, joka oli 1230g :)

Mulle sitten siinä annettiin supistuksia estävä lääke ja jäätiin sairaalaan yöksi.
Aamulla saatiin sairaalalla aamupalaa ja lupa lähteä kotiin.

Lähdettiin sitten labraan jättämään niitä tarvittavia näytteitä ja siitä hoitamaan muutamaa miehen koulu asiaa.
Oltiin oltu ehkäpä tunti sieltä synnäriltä pois, kun ne kipeet supistukset palas...

Noh, kodin kautta takaisin synnärille. Laittoivat mut käyrille vartiksi ja antoivat taas supistuksen esto lääkettä.
Lääkäri kävi siinä sitten juttelemassa ja katsoi sen kohdunsuun uudestaan, eikä edelliseen iltaan ollut mitään muutosta.
Joten sain supistuksen esto lääkkeitä muutaman mukaan ja lähettivät kotiin.


Kotona ehdin olla ehkäpä kaks tuntia, kun mulle tuli puhelu että mun vuokrasopimus on päättynyt. Ihmettelin siinä hetken, että mitä?! Sitten alkokin kämpän ettiminen... Oltiin kyllä käyty useampaa kämppää jo kattomassa ja niitä haettukkin muttei saatu. Maanantaina illalla oltiin kattomassa hyvää kerrostalo asuntoa jossa olisi meiän pienelle perheelle tarpeeks tilaa useammaks vuodeks. Ongelma siinä kämpässä, tonnin vuokravakuus... Eipä sihen ole varaa...
Mietittiin siinä sitten miehen kanssa, että mitä tehdään ja samalla laitettiin miehen autoa myyntiin. Päivä paranikin kummasti kun 3min auton myynti-ilmotuksen julkasun jälkeen mulle tuli puhelu kiinnostuneelta ostajalta, joka lupas tulla heti seuraavana päivänä auton hakemaan.

Sen jälkeen sitten päätettiinkin soittaa sen kerrostalo asunnon omistajalle. Käytiin hänen luonaan juttelemassa ja saatiin kirjotettua vuokrasopimus ja saatiin avaimet kämppään.
Sen jälkeen heti muutto hommiin :D

Nyt täällä uudessa asunnossa on kaikki tavarat, huonekalut on kaikki omilla paikoillaan ja suuri osa muistakin tavaroista :)

Kyllä täällä kelpaa olla.
Lapsen huoneesta tulee tännekkin kuvia, kunhan se saadaan kuntoon. Eli kunhan saadaan joskus pinnasänkykin :D

Isukki

Mun piti eilen illalla kirjoitella vielä tuosta tulevasta isästä, mutta tultiinkin niin paljon myöhemmin kotiin kuin ajattelin etten enää jaksanut alkaa mitään kirjoittelemaan.
Joten kirjoitanpa nyt :)



Eli toi mun ihanaakin ihanampi avomieheni on 18-vuotias opiskelija jätkä.
Ollaan tunnettu miehen kanssa nyt reilu 2 vuotta, tutustuttiin 2012 halloweenina mun järjestämissä bileissä, kun exä toi sen mukanaan juhlimaan. Toi mun mies oli tosiaan sillon vasta 16, mut oli mun mielestä heti todella ihastuttava ihminen. Silloin jo tultiin todella hyvin juttuun keskenämme.

Halloween bileiden jälkeen pysyttiin jonkun aikaa yhteyksissä Facebookin välityksellä, mutta sekin muutamassa kuukaudessa vaan jäi.


Reilu vuosi sitten kun aloin täällä nykyisellä kotipaikkakunnalla pyörimään, näin ton mun miehen taas pitkästä aikaa. Hengailtiin kaupungilla samassa porukassa kun täällä päin kävin ennen muuttoa ja kun tänne tuli muutto, tuli mies kantamaan täällä päässä tavaraa. Seuraavana päivänä olikin sitten pyytänyt meidän yhteiseltä kaverilta mun numeron ja laittoi mulle viestiä, että voiko tulla mun luo tupakalle. Tuli sitten mun luo ja istuskeli siinä muistaakseni reilun 4 tuntia ja vaan höpöteltiin ja poltettiin tupakkaa. Sama tapahtui seuraavat 3 päivää, mies tuli koulun jälkeen mun luo, oli siinä monta tuntia mun kanssa istuskelemassa ja meni yöksi kotiin.

Olin tosiaan sen 5 päivää täällä asunut kun mies ekan kerran jäi mun luo yöksi, nukkui mun sohvalla 3 yötä putkeen :D Pidin tyttöjen iltaa jonne myös mies jäi istuskelemaan, osa tytöistä jäi yöksi ja yksi tulikin mun viereen sänkyyn nukkumaan. Laitoin tolle mun miehelle sitten viestiä, että kyllä sekin saa sieltä sohvalta tulla sänkyyn nukkumaan ja sain vaan vastaukseksi ettei todellakaan nyt tule kun se muija oli mun vieressä :D

Seuraavan yön sitten uskalsikin nukkua mun vieressä :D

Kaupungilla kun pyörittiin paljon yhdessä ja muutenkin kun vietettiin paljon aikaa yhdessä, alkoi kavereilta tulemaan ihmettelyä että onko meillä jotain juttua. Sanottiin suoraan ettei ole, kun ei sillä hetkellä vielä ollut.

No yks kaveri sitten kysy meiltä että onko meillä juttua keskiviikkona päivällä kun oltiin kaupungilla pyörimässä, sanottiin ettei ole. Illalla sitten makoiltiin mun sängyssä vierekkäin katsomassa leffaa ja mies uskaltautui antamaan mulle pusun, jonka jälkeen meillä sitten olikin juttua :D

Pääsiäisenä 2014 alettiin sitten virallisesti seurustelemaan. Mies vietti suurimman osan ajastaan mun luona ja oltiin paljon kahdestaan. Hankittiin huhtikuussa kaksi todella suloista 4-vuotiasta tyttökissaa, jotka kaipasivat uutta kotia.

Mies ei ollut ikinä ennen muutamaa viikkoa pidempään seurustellut ja sen kyllä alkoi huomaamaan toukokuun lopussa. Mies alkoi vaikuttamaan ahdistuneelta. Ei siitä missään vaiheessa pahemmin mitään puhuttu, kun koitin välttää aiheuttamasta miehelle mitään stressiä. Mies nimittäin sai toukokuun alussa koulussa todella pahan kipukohtauksen, jonka syyksi epäiltiin alkuun tulehtunutta umpisuolta, muttei sitten johtunutkaan siitä. Joutui kipukohtauksen takia leikkaukseen jossa umppari poistettiin ja joutui sen jälkeen olemaan sairaalassa muutaman päivän. Tän jälkeen meidän päivittäiseen elämään on kuulunut pelko uudesta kipukohtauksesta ja niiden takia päivystyksessä ravaaminen. Tässä vajaan vuoden aikana kipukohtauksia on ollut 6 ja 5 takia ollaan jouduttu lähtemään päivystykseen, jotta saa kunnollista kipulääkettä. Ja syytä ei vaan löydy.

Kesäkuussa sitten alkoikin olemaan hiukan vaikeempaa miehen ahdistuksen takia ja stressin takia kun sitä odotti kesäkuun lopussa ranteen tähystysleikkaus. Kesäkuun lopussa sitten erottiinkin vaikken olisi halunnut. Oltiin viikon verran todella hyvissä väleissä ja käyttäydyttiin niin kuin ei edes oltaisi erottu, kunnes sanoin siitä. Ilmoitin miehelle, että jos ollaan yhdessä niin ollaan yhdessä ja jos ollaan kavereita niin ollaan kavereita, eikä olla kavereita jotka käyttäytyy niin kuin pari. Tästähän mies sitten otti nokkiinsa ja oltiin heinäkuun loppuun saakka todella huonoissa väleissä, tuskin puhuttiin toisillemme vaikka asuttiin samassa osoitteessa. 24.7 kun tuli vuosi meidän kaverin kuolemasta, mentiin miehen ja muutaman kaverin kanssa porukalla haudalle. Jotenkin siinä kohtaa miehen käytös mua kohtaan muuttui täysin taas, alkoi juttelemaan mun kanssa, vietti mun kanssa aikaa ja muutenkin oli ihan erilainen.

Elokuun alussa mies lähti isänsä kanssa viikoksi Ruotsiin ja Norjaan ajelemaan ja kun tuli sieltä takaisin istui iltaa mun kanssa. Ja meidän muksu sai alkunsa :D

Kaks viikkoa sen jälkeen tein positiivisen raskaustestin. Kerroin miehelle heti samana päivänä, työvuoron jälkeen ja mies otti asian suht hyvin. Ei niinkään alkanut panikoimaan eikä yhtään sen enempää suuttunutkaan.

Melkein heti plussaamisen jälkeen mä muutin ja oltiinkin pari viikkoa aika erillään miehen kanssa. Kun alkoi tottumaan ajatukseen että on tulossa lapsi, alkoi myös mun kanssa liikkumaan taas enemmän ja jouluaattona alettiinkin seurustelemaan taas.

Nyt mies odottaa innolla tulevaa lastaan ja suunnittelee meidän yhteistä tulevaisuutta :)


Pieni faktapläjäys miehestä:

Ikä: 18
Ammatti: opiskelija, LVI-ala
Rakastaa tulevaa lastaan vaikkei oikeastaan vielä haluaisi isäksi.
Rakastaa meidän kolmea kissaa ylikaiken.
Ja samaten ilmeisesti myös mua :D
Harrastuksia tällä hetkellä ei ole, mutta haluis käydä salilla, skeitata ja ajaa motocrossia. Salilla käyminen alkaakin varmaan heti kun vaan leikattu ranne sen kestää.
On mua lyhyempi, vaan 153cm pitkä, mutta aivan järjettömän sulonen sen takia. Painoakin sillä on yli 30 kiloo vähemmän kun mulla :D

Enpä tähän kauheesti mitään muuta keksi, tuli muutenkin taas niin pirun pitkä teksti :D

Päivittelyä

Taas on päässyt vierähtämään hetki viimeisestä kirjoituksesta.
Täällä on taas ehtinyt sattumaan ja tapahtumaan kaikenlaista.

Mies tosiaan tuli sieltä ulkomaan matkaltaan takaisin ja reilu viikko vietettiinkin kahdestaan kotona ja nautiskeltiin kahdestaan olosta. Ja tietty mies oli innoissaan kun näki kissat taas yli viikon jälkeen :)
Mies tykkäs kovasti isyyspakkauksestaan ja toi itsekkin ulkomailta kaikkea kivaa mulle ja vauvalle. Mä sain tuliaisena collarit, alusasun, rintsikat, suklaata ja minioni pehmolelun.
Vauvalle äijä toi t-paidan ja bodyn:

Tää on aivan ihana <3

Edellis viikonloppuna juhlittiin miehen isän synttäreitä joten mä vietinkin 23 päivä 12 tuntia keittiössä leipomassa :D Tuli tehtyä täytekakkua, karjalanpiirakoita, kinkkupiirakkaa, sienipiirakkaa, mustikka-marenkipiirakkaa, munavoita, lohisalaattia ja normi salaattia. Niin ja leivoin saaristolaisleivän jotta saatiin tuoretta leipää jonka päälle tuli sitten graavilohta :) Hirvittävä hommahan noissa oli, mut tein erittäin mielelläni kun tiesin että sitä kuintenkin arvostetaan :)

Juhlat olikin sitten lauantaina ja kaikki meni mukavasti.

Mies meni siitä yöksi äitinsä luokse ja siitä alkoikin sitten draama. Mies päätti juoda yksin ja alkoi kiukuttelemaan jotain siitä, että annan sille luvan juoda. Oli ilmeisesti sitä mieltä, ettei mua yhtään kiinnosta onko hän kännissä vai ei. Sitten se kriiseili jotain raha ongelmista, kun hänellä ei tuloja ole ja haluttaisiin isompi kämppä ja joi sitten koko ajan enemmän ku alko stressaamaan.

Kahden aikaan yöllä tulikin sitten puhelua, että voinko auttaa kun on kamala olo. Kuulin miehen äänestä että nyt ei todellakaan oo kaikki hyvin.

Soitin samantien miehen isoveljelle että tulee hakemaan mut mahdollisimman nopeesti niille. Se sitten ilmeistyikin pihalle viidessä minutissa.

Kun pääsin näkemään missä kunnossa mulle maailman rakkain ihminen on, oli itkussa pidättelemistä. Mies pystyi just ja just kävelemään, ei jaksanu pitää silmiään auki saatikka kannattelemaan päätään. Päätettiin sitten miehen veljen kanssa, että lähdetään pikapikaa päivystykseen.

Hoitajille sitten kertoi ottaneensa alkoholin lisäksi lihasrelaksantteja. Lääkärit sitten pakko juotti miehelle lääkehiiltä ja mies siirrettiin viiden aikaan yöllä Turkuun osastolle.

Sunnuntaina mentiin miehen isän ja veljen kanssa Turkuun katsomaan, että missä kunnossa oleva kaveri sieltä löytyy. Oli todella väsynyt, mut selkeesti paremmassa kunnossa kun yöllä. Jäinkin sairaalalle koko vierailuajaksi kun en millään halunnut miestä jättää sinne yksin. Miehen isä sitten hakikin mut kotiin illalla.

Maanantaina mies ilmotti, että pääsee kotiin ja lähdettiin taas miehen isän kanssa kohti Turkua.

Käytiin Turussa syömässä porukalla ja sen jälkeen mentiin katselemaan Ekotorille jos löytyisi jotain tarpeellista.

No sieltähän löytyi sitteri, ja vaan vitosella! Senkin on toi meiän kissa vauva jo vallannut :D

Tähän kuuluu vielä tohon lelukaareen kolme pientä pehmonallea, mutta otettiin ne pois ettei kissa tuhoa :D

Miehen sairaalasta pääsyn jälkeen saatiin muutama päivä olla rauhassa kotona ja katseltiin yhdessä asuntoja ja laitettiin kaikki mahdolliset tukihakemukset niin saatiin vähän sitä miehen stressiä pienemmäksi.

Viime torstaina sitten olikin lähtö päivä Tukholmassa risteilylle. Lähdettiin torstaina puol kolmen aikaan ajelemaan hesaan päin ja ehdittiin sinne just ja just niin että päästiin vielä laivaan :D

Laivalla mulla ja miehellä oli oma hytti ja miehen isä ja muut oli toisessa hytissä. Käytiin porukalla syömässä melkein heti kun laiva oli lähtenyt ja sen jälkeen istuskeltiin miehen kanssa kaksistaan.

Perjantai aamuna käytiin buffetissa porukalla aamupalalla ja siitä sitten lähdettiin laivan pysähdyttyä Tukholmaan kiertelemään. Olin ekaa kertaa Tukholmassa ja silti musta tehtiin tulkki ja kartan lukija :D Meitä oli kolme liikkeellä porukassa (meiät "nuoret" laitettiin kiertelemään keskenään) ja ne kaks muuta ei tietenkää osaa sanaakaan ruotsia tai englantia ja mä puhun molempia :D

Löydettiin kuitenkin kaikkee kivaa. Mulle tarttu matkaan laukku, lompakko ja alushousut, miehelle ostettiin treenipaita, miehen kaverille tuotiin toppi ja mun kaverille star wars pez juttu :D Vauvalle ostettiin aivan ihana unipussi :)

Oltiin kolmelta laivassa takasin ja istuskeltiin vaan siellä. Kahdeksalta käytiin taas porukalla syömässä ja sen jälkeen mentiin miehen kanssa hyttiin makoilemaan. Edellisenä yönä oli ollu hirvee myräkkä joten laiva heilu ihan hirveesti eikä kumpikaan oikeen nukkunut joten haluttiin mennä nukkumaan. Siellä sitten nukuttiin jonkun aikaa ja mentiin katsomaan puolilta öin alkanut tanssiesitys ja sitten taas nukkumaan :D

Lauantaina sitten päästiinkin taas kotiin, oli ihana päästä kotiin vaan löhöömään. Oli kyllä hurjan outoa tulla kotiin kun meiän ihanat karvapallot ei ollu vastassa. Käytiin vasta myöhemmin hakemassa ne hoidosta kotiin.

Illalla sitten mies meni taas äitinsä luo yöksi ja tuli sunnuntaina päivällä takaisin kotiin :)

Eilen käytiin vähän tossa lähi kirppiksellä kiertelemässä ja sieltä tarttui mukaan kaikkea näppärää :)

Löytyi kivoja vaatteita pikkuselle ja rintareppu :) Noiden lisäksi ostettiin leffa ja vedenkeitin eikä menny ku 13€! Kirppikset on ihania :D

Noiden lisäksi tuli pari vähän isompaa vaatetta miehen isältä kun se oli käynyt myös kiertämässä kirppistä eilen :D

Tänään mennään taas katsomaan yhtä asuntoa ja sen jälkeen käydään hakemassa hoitopöytä :)

Illemmalla ajattelin vielä kirjoitella tuosta tulevasta isukista kun en siitä kauheesti oo kertonu mitään vielä :)

Isyyspakkaus

Kun mies lähti viikko sitten reissuun, aloin miettimään, että miten voisin palkita miestä jaksamisesta ja osallisumisesta. Nää ei kuitenkaan oo ollu itsestään selvyyksiä kun mies on vasta 18 ja ei olisi vielä isäksi halunnut.

Päätin sitten tehdä miehelle tän viikon aikana isyyspakkauksen.

Pohdiskelin pari päivää, että mitä pakkaukseen laittaisin ja lueskelin blogeista mitä muut on pakkaukseen kerännyt.

Aloitin siitä helpoimmasta, eli itse paketista :D

Tästä lähdettiin liikkeelle (pahoittelen tärähtänyttä kuvaa)

Ja tähän päädyttiin :)

Kun aloin tarkemmin miettimään mitä paketti tulisi sisältämään, aloinkin hyvin keksimään kaikkea kivaa.

Tässä lista siitä mitä kaikkea se nyt sisältää;

-Energiajuoma ja proteiinipatukoita (kun energia loppuu)

-Korvatulppia ja tutteja (äänien hiljentämiseen)

-Isille pari t-paitaa (ohi menneiden puklujen varalle)

-Olut ja pleikkari peli (isin omiin hetkiin)

-Tuttipullo, äidinmaidon korvike ja ruokalappu (kun äiti ei ole kotona)

-Pesuhanska ja kylpyvaahto (isän ja pojan yhteisiin kylpyhetkiin)

-Hierontaöljy ja kortsuja (kun saadaan olla kahdestaan)

-Puhdistusrättejä (kun touhu menee liian sotkuiseksi)

-3 bodya, 2 housut ja yksi paita (vauvan pukemiseen)

-Vapaa ilta-kortti

-Vapautus vaipan vaihdosta-kortti

Lisäksi tein miehelle vietäväksi kortin jossa lukee "Sinulle on saapunut lähetys! Paketti on noudettavissa osoitteesta ---- (meidän osoite) omasta vaatekaapista. <3:lla Raskausliini"

On siinä miehellä huomenna ihmettelemistä kun saa lentokentällä lapun käteensä eikä yhtään tiedä mikä kotona odottaa :D

Vaunut

Oon tässä jo jonkun aikaa ettinyt vaunuja, vaikka onkin aikaista.
Sovittiin miehen kanssa, että halutaan käyttää vaunuihin korkeintaa 200€, joten on ollut hieman haasteellista löytää kivoja hyvä kuntoisia vaunuja läheltä alle sen hinnan.

Katselin vaihtoehtoja lähinnä torista ja facebook kirppiksiltä, joitakin löytyi mutta olivat kaikki toisista kaupungeista eikä kuitenkaan ollut mitään sellaisia "noi on pakko saada" vaunuja.

Viikonloppuna päätin katsoa huuto.netistä, että millaisia vaihtoehtoja siellä olisi.

Sieltä sitten löytyikin ne meidän vaunut!

Turussa oli halvat, kauniit ja lähes käyttämättömät vaunut, ongelma oli etten millään ehtisi saamaan niistä miehen mielipidettä ennen kuin huutoaika loppuisi (huutoaikaa kun oli jäljellä 8h kun ilmoituksen löysin).
Mies kuitenkin oli sanonut mulle aikasemmin, että ostetaan ne vaunut mitkä mä haluan, kunhan hinta on korkeintaan sen 200€.
Joten tietenkin niitä vaunuja sitten huusin. Mun huudon jälkeen hinta oli vaan vaivaset 125€!

Laitoin miehelle vielä viestiä että ei kai sitä haittaa jos ostan vaunut joita se ei oo päässy näkemään tai kokeilemaan. Sieltä tuli vastaukseksi "ei". Ihanaa!

Juttelin myyjän kanssa vaunuista ja hän ilmoittikin että 150€ sais vaunut, hoitolaukun ja vaihtorenkaat vaunuihin. Sanoin että sopii loistavasti.

Käytiin eilen miehen isän kanssa hakemassa vaunut ja ne oli paikanpäälläkin yhtä ihanat kuin ajattelin.

Ne on kevyet, helppo käyttää, hyvässä kunnossa ja ennen kaikkea edelleen halvat!

Vaunujen merkistä en ollu ikinä ennen kuullutkaan mut olin viikonloppuna ehtiny netistä vähän niistä lukemaan ja porukka oli kyllä kehunut niitä sen verran että uskalsin ostaa ne. Miehen isäkään ei sanonut niistä yhtään pahaa sanaa.

Autoon laittamiseks tietenkin noi laitettiin kasaan, ja siinä tulikin vastaan yks huono puoli, ei mee kovin pieneen kasaan joten tulevassa autossa on pakko olla iso takaluukku.

Kotiin kun pääsin, aloin kokeilemaan että miten nyt sitten osaan noita käyttää, sain helposti ne nostettua siitä kasasta, olivat rattaina kun tultiin mutta sain ne vaunuiksi muutamassa minutissa itsekseni vaikken vaunuja ole ikinä ennen käyttänyt. Eli helpot on!

Merkki tosiaan on Tako, ja mistään ei taida löytyä enää myynnistä Suomessa. Mutta eipä se haittaa kun varaosia kuitenkin löytyy tarvittaessa Turusta lastentarvike liikkeestä.

Tällaiset kaunokaiset tuli :)

Kissat on ollu vaunuista ihan ihmeissään ja olleet niitä tutkimassa vähän väliä :D

Rakastettu olo

Mulle on täysin uutta ja ihmeellistä, että mies voi oikeasti olla läheisyyden kipeä ja huomioon ottava.
Oon aiemmin ollu kahdessa pitkässä parisuhteessa, ensimmäinen kesti 4 vuotta ja jouduin kärsimään parisuhde väkivallasta, seuraava avokki olikin sitten niin välinpitämätön kun vaan vähänkin voi olla, lisäks käytti mua taloudellisesti hyväkseen.

Nyt mulla on mies joka haluaa olla vieressä, joka tuo mulle suklaata ja joka kotona olleessaan suostuu tulemaan käymään mun luona vaan, koska mä kaipaan halia.

Mies tietää, että mun on vaikee olla jos joku koko ajan roikkuu mussa, mutta oon alkanu tottumaan läheisyyteen. Ja koska mun on oikeesti hyvä olla miehen kanssa niin se helpottaa läheisyyteen tottumista.

Nyt kun mies on ollu ulkomailla torstaista lähtien niin mulla on jotenkin vaan entistä rakastetumpi olo.
Mies laittaa joka päivä tekstareita sieltä, kyselee kuulumisia ja vointia :)

Eilen kyseli että oonko saanu tarpeeks suklaata kun hän ei oo ollu tuomassa, ilmotti tuovansa mulle kaikkea kivaa kun tulee takasin Suomeen :) Ja ilmotti että hän on päättänyt että haluaa muuttaa mun kanssa yhteen :)
Eli perjantaina muutetaan miehen kirjat mun luo ja ollaan virallisesti avoliitossa :)

Hirvittävä ikävä miestä ja en millään jaksais odottaa torstai iltaan, että näen sen taas.

Meidän joulu

Meillä oli miehen kanssa ensimmäinen yhteinen joulu, ja päätettiinkin, että vietetään rauhallinen joulu kotona ja syödään hyvin.

Pääsin ensimmäistä kertaa järjestämään itse joulua.

Normaalisti mä oon ollu joulun äidin luona ja mies on viettäny joulujaan millon missäkin, vuosi sitten jouluna oli kuulema ollu ulkomailla.

Tehtiin suunnitelmat siitä mitä kaikkea ruokaa mä laitan aatoksi, mihin aikaan miehen veli ja äiti tulee syömään ja mietittiin että milloin mennään käymään haudalla.

Suunnitelmaks muodostu et mä heräilen puol yhdentoista aikoihin keittelemään riisipuuroa aamupalaks, kattellaan rauhassa lumiukko telkkarista, käydään hakemassa kaveri kyytiin, käydään haudalla, viedään kaveri takasin kotiin, tullaan ite kotiin oleskelemaan ja miehen veljen ja äidin piti tulla neljän aikoihin meille syömään.

Aamu meniki suunnitelman mukaan, heräsin puol yhdeltätoista ja nousin keittää riisipuuroo (jonka onnistuneesti poltin pohjaan), vähän ennen ku lumiukko alko ni kävin herättelemässä myös miehen.

Istuskeltiin sitten sohvalla kattelemassa lumiukkoa ja syötiin puuroa.

Sen jälkeen mentiin hakemaan kaveri ja lähdettiin ajelemaan haudalle päin.

Noh, tässä kohtaa suunnitelmat vähän muuttu.

Ajeltiin rauhaksiin haudalle päin kun tiet oli niin surkeessa kunnossa, rauhallisesti ajaminen ei kuitenkaa riittäny vaan ajettiin mutkasta ulos ja puuta päin.

Siinä sitten ensimmäisenä sai alkaa kattoo, että takapenkillä olleellaa kaverilla on kaikki kunnossa kun se huusi siellä että sattuu sattuu ja itki paniikissa. Mä nappasin kengät jalasta ja kiipesin takapenkille ja mies hyppäs autost ulos ja tuli ihmettelemään takapenkin ovelle. Kaverille ei onneks käyny mitään, säikähti vaan niin paljon että vaikutti siltä että olis huonomminki käyny.

Sen jälkeen sainki sitten lähtee paniikissa olevan miehen perään sukkasillani lumihankeen. 

Sihen pysähty heti kaks vastaan tullutta autoa ja toiset soitti ambulanssin ja poliisin paikalle.

Mäki pääsin hakemaan sitte kenkiä takasin jalkaan sielt autosta ja jatkoin miehen rauhottelua. Kaveri sillä välin nappaili kuvia autosta.

Mies ilmotti vanhemmilleen mitä on käyny ja juttelin miehen äidin kanssa siinä ja ilmotin ettei mitään kellekkään käyny.

Sihen tuli sitten poliisi paikalle ja alko jututtaa miestä, et mitäs nyt on käynykkään. Ambulanssi kun tuli paikalle ni mut otettiin ensimmäisenä kyytiin tarkastettavaks. Siinä sitten makoilin ambulanssissa ja odottelin että mies pomppii kyytiin. Hoitaja kerto siinä että kaveri saa lähteä suoraan kotiin kun ei tullu mitään ja mun mies tulee mun kanssa samalla kyydillä sairaalaan tarkistettavaks kun jalka on kipee.

Sairaalalle kun päästiin kello oli vasta puol kaks (ja niin ku kaikki tietää lumiukko loppuu klo 12).

Siellä sitten istuttiin miehen kanssa ja odoteltiin, mies pääsi vähän neljän jälkeen lääkärille ja mä sitten melkeen heti perään.

Lääkäri kyseli vähän ja kokeili vatsaa ja niskaa muttei huomannu ku pientä turvotusta vatsalla.

Sanoi että jos lapsen liikkeitä ei tunnu viimeistään seuraavana päivänä tai tulee veristä vuotoa niin takasin päivystykseen äkkiä ja pääsen kiire lähetteellä Turkuun ultraan.

Kun tulin lääkärin huoneesta ulos, käytävällä yhtäkkiä olikin odottelemassa miehen veli ja äiti.

Siinä sitten kerroin niille tarkemmin tapahtunutta kun odotettiin että mies kans pääsee sieltä lääkäriltä pois.

Sieltä sitä sit hetken päästä kärrättiinki pyörätuolissa pois. Röntgeniin piti sitte lähteä siitä.

Näky että olis ehkä murtuma, kipsattiin jalka ja käskettiin menee seuraavana päivänä Tyksiin parempiin kuviin.

Mutta päästiin ainaki hetkeks sairaalasta pois.

Oltiin kotona vähän ennen viittä ja sovittiin, että miehen veli ja äiti tulee sitten kuudelta syömään.

Sisälle saakka kun päästiin niin ensimmäisenä rojahdettiin vaan sohvalle.

Mies pyyteli kovasti anteeks sitä että oli ajana kolarin ja sitä että meiän joulusuunnitelmat meni pilalle.

Yritin kovasti vakuutella sille, että mua ei haittaa kun kellekkään ei käyny mitään ja sain kuitenki koko joulun olla rakkaan kanssa.

Kuuden aikoihin sitten miehen veli ja äiti tuli tänne ja syötiin rauhassa hyvää ruokaa.

Mun elämäni ensimmäisestä kinkustaki tuli ihan täydellinen <3

Sain ruoasta napattua yhden erittäin epäselvän kuvan

Meiltä löytyi joulupöydästä kinkkua, kalkkunaa, savulohta, salaattia, perunalaatikkoa, maksalaatikkoa, limppua, itse tehtyä saaristolaisleipää ja itse tehtyä konjakkisinappia :)

Ai että maistui hyvältä :)

Syömisen jälkeen vaihdettiin lahjoja.

Jostain syystä ei oltu tajuttu hankkia miehen veljelle mitään lahjaa mutta miehen äiti sai pienen itse tehdyn paketin joka sisälsi konjakkisinappia, saaristolaisleipää, paholaisen kakkua, marmeladia ja tryffeleitä. Piti lahjastaan kovasti ja arvosti sitä kun oli itse tehtyä :)

Meille tuli sitten lahjaksi viltti, molemmille lapaset ja suklaata.

Lisäksi mies sai lahjaksi ulkomaan matkan jolla nyt on äitinsä kanssa ja mä sain aiemmalla viikolla Ikeasta ostetun tv-tason johon on integroitu kotiteatteri ja miehen isän vanhan 48 tuumasen telkkarin :)

Tässä meidän pikku herra Peikko on istuttanut itsensä ihan telkkarin eteen kun tuli jotain mielenkiintosta :D

Loppu aatto sitten oltiinkin miehen kanssa kaksistaan, katseltiin leffoja ja syötiin suklaata :)

Tossa vielä varoituksena kuva siitä mitä autolle käy kun ajaa alle 50km/h puuta päin

Hankittua ja hankittavaa

Ollaan vähän miehen kanssa tehty listaa siitä mitä oikeasti pitää vielä hankkia ennen kun muksu syntyy.
Jotenka päätin myös listan rustata tänne, jos siitä olisi jollekkin muullekkin iloa.
Eli:

Pinnasänky (tulossa perintö sänky)

Korisänky

Patja

Lakanoita

Nenäimuri

Tuttipulloja

Tutteja ja tuttinauhoja

Turvakaukalo

Vaunut

Unilelu

Amme

Viltti

Pyyhkeitä

Pinnasängyn reunapehmusteet

Puhdistusrättejä

Talkkia

Bepanthenia

Lapaset

Sitteri

Hoitopöytä

Vaippoja

Hiusharja

Kuumemittari

Harsoliinoja

Hoitolaukku

Paitoja

Bodyja

Housuja

Potkupukuja

Hyppykeinu

Sukkia

Tummemmalla olevat jo hankittuna, ja niiden lisäksi on joitain vaatteita.

Tässä vähän kuvia siitä mitä meiltä jo löytyy :)

Vielä maanantaina meillä oli vaan kaks pienen pientä bodya, nyt on nämä :D

Miehen täti antoi meille vähän lakanoita, tyynyn, muutamat sukat ja pipon, mun äidiltä ja siskolta tuli loput :)

Äiti toi meidän pienelle pojulle ihanan pehmoisen enkeli nallen unikaveriksi :)

Miehen isä toi Venetsiasta tuliaisena pikkuisen vaalean sinisen Hard Rock Cafe bodyn :)

Siskon poikaystävä oli halunnut ostaa ihan pikkusen lippiksen :D

Turvakaukalo löytyi kirppikseltä, on Brion, erittäin hyvässä kunnossa eikä maksanut kun 40€ :)

Heissan!

Tässä on taas näköjään päässyt hurahtamaan pitkä aika kirjoitusten välillä.
Paljon on ehtinyt tapahtumaan, mm. taas muutettu, tällä kertaa isompaan kämppään, on käyty neuvolassa, rakenneultrassa, vietetty joulua ja uutta vuotta.
Hankintoja on tehty ja tullaan tekemään lisää ja paljon.

Suurin muutos tilanteeseen taitaa tällä hetkellä olla se, että ollaan lapsen isän kanssa jälleen yhdessä ja hän on mahdollisesti muuttamassa mun luo.


Raskaudessa kaikki menee hyvin, rakenneultrassa ei näkynyt mitään poikkeavuuksia, vaan ilmeisesti on tulossa terve POIKA!

Meille toivottiinkin poikaa, joten täällä on tyytyväiset tulevat vanhemmat. Pojalle on jo nimikin valittuna ja päätettynä, mutta sitä en täällä vielä paljasta :)

Kaverinkin lapsi syntyi tossa vajaa viikko sitten ja sitä pitäisi mennä katsomaan jossain vaiheessa :)


Nyt lupaan seuraavan viikon aikana päivittää tänne tapahtunutta ja tapahtuvaa, nyt kun on aikaa kun mies on ulkomailla lomailemassa :)

Tässä vielä teille kuva vauvamahastani